Elämää Lishussa
Intialaisnainen läheisellä pellolla
Kuluneet viikot Lishussa tuntuu hurahtaneen todella nopeaan. Yksinkertainen ja tasainen elämänrytmi asettaa mielen lepäämään ja olemaan avoin oppimaan uutta.
Ympäröivä luonto on näyttänyt voimansa viime aikoina, muuttuen helteisestä lämmöstä voimakkaisiin myrskyihin tuulen ja sateen kanssa. Ja viime päivinä, kuullessamme uutiset Nepalin maanjäristyksestä, joka tuntui myös täällä hienovaraisena tärinänä muutaman hetken ajan, on mahdollista todella tuntea Äitin Maan ja sen asukkaiden kriisi lähietäisyydeltä.
Näkymä Lishun parvekkeelta (kuva: Matthew Conover)
Viikonlopuksi 10.-12.4. saimme harvinaisia vieraita Menrin luostarista, kun Menri luostarin pääopettaja Menri Lopon Thinley Nyima Rinpoche saapui ensimmäiselle vierailulleen Lishuun yhdessä Menri Shedrup Khenpon, joka on opettajamme Dr.Sangmo Yangrin veli, ja kahden muun Geshen kanssa.
Sangmo-La veljensä Menri Shedrup Khenpon kanssa
Menrin luostari Dolanjissa on suhteellisen lähellä, noin viiden-kuuden tunnin ajomatkan päässä, joten Lishussa tullaan jatkossakin nauttimaan Menrin taitavien opettajien läsnäolosta ja opastuksesta täysiaikaisen opinto-ohjelman alkaessa syyskuussa 2015.
Menrin taitavat Geshet sekä Lopon Rinpoche
Sur-chöd rituaali Lishun pihamaalla
Menri Lopon Rinpochen puheen jälkeen Lishun yläparvekkeella
Lishuun johtava kotitie on ollut tähän saakka kuoppainen ja kivinen, mutta kiitos Geshe Thubtenin, uutta asfalttitietä rakennetaan parhaillaan Intian valtion toimesta. Asiat tuppaavat viemään aikaa Intiassa, tämäkin tienrakentamisprosessi käynnistettiin jo reilusti yli vuosi sitten. Mutta lopulta, asiat alkavat tapahtua ja uusi tie valmistuu muutaman päivän sisällä.
Geshe Thubten uuden kotitien työmaahommissa
Vaikka tiibetin kielen oppiminen onkin haasteellista minulle sen monimuotoisuudessaan, huomaan että kolmannen viikon jälkeen pystyn jo tunnistamaan ja kirjoittamaan kaikki aakkoset, lausumaan kieltä sujuvammin, puhumaan muutaman lauseen siellä täällä ja jopa tavaamaan ja lukemaan joitain pieniä tekstejä tai mantroja. Tästä saan kiittää tietysti ennen kaikkea hienoa opettajaamme Sangmo-La:ta joka johdattaa meitä taitavasti oppimaan tätä monimutkaista kieltä leikkisästi ja luonnollisen oloisasti.
Sangmo-La ja Matthew kielikävelyllä, yö vai yen, oikea vai vasen..??
Kielen oppiminen avaa sen merkityssisältöä ja samalla koko tiibetiläistä kulttuuria, joten kieli toimii myös ovena tämän tradition kantamaan ajattoman tiedon lähteeseen ja ymmärrykseen kaikesta olemassa olevasta. Kielessä on syvyyden tuntua, maanläheistä leikkisyyttä ja monia monia kerroksia opittavaksi. Eniten nautin käännöstunneista jossa käydään läpi tradition mantroja ja rukouksia, pilkotaan niiden merkitystä sana sanalta ja pyritään löytämään vastineita englanniksi (ja joskus jopa suomeksi;) Tunnit inspiroivat meitä kaikkia oppilaita, mukaanlukien Samsung-koiraa, joka innokkaasti pyrkii mukaan tunneille joka päivä!
Käännöstunti, mukana innokas Samsung!
Kieliretriittimme saapui päätökseensä pienen seremonian saattelemana 30. huhtikuuta. Illalla sytytimme voilamppuja ja kynttilöitä kaikkien olentojen hyväksi, etenkin Nepalin maanjäristyksen kärsimysten lievittämiseksi.
Kieliretriitin päätösseremonian jälkeen
Geshe-La ja Yungdrung-kynttilät
Tänään, pakkaillessa Lishusta lähtöä, huomaan jo nyt ikävöiväni paikkaa, ihmisiä ja tätä kallisarvoista mahdollisuutta keskittyä opiskelemaan ja harjoittamaan rauhallisessa ympäristössä. Yksinkertaisuudessaan elämä Lishussa on hyvin rikasta.
Yangchen, Lishun keittiön Mestari
Nämä lauseet jotka poimittiin Clement Townissa, Dehradunissa sijaitsevan Maailman Rauhan Stupan vierestä, jossa kävimme ensimmäisellä viikolla, kertovat kaiken tässä hetkessä:
Loppujen lopuksi, nämä asiat ovat tärkeimpiä:
Kuinka hyvin rakastit?
Kuinka täydesti elit?
Kuinka syvästi pystyit laskemaan irti?
