Home Bön Yleistä tietoa Kysymyksiä & vastauksia bönistä

Kysymyksiä & vastauksia bönistä

Mitä on bön-buddhalaisuus?

 

Bön oli Tiibetissä vallitseva hengellinen perinne ennen kuin buddhalaisuus saapui sinne Intiasta 700-luvulla jkr. Bön-perinteen katsotaan alkaneen buddha Tönpa Shenrab Miwochesta, joka eli perimätiedon mukaan tuhansia vuosia sitten. Norjalaisen tibetologian ja uskontotieteen professorin Per Kvaernen (1995) mukaan bön voi terminä viitata kolmeen erilaiseen asiaan:

  1. Buddhalaisuutta edeltävä bön, joka vähitellen tukahdutettiin 900-1000-luvuilla jkr.
  2. Yungdrung bön, joka syntyi – tai tuli uudelleen laajempaan tietoisuuteen – 1000-1100-luvuilla jkr., ja jonka opetukset ovat jatkuneet tähän päivään asti katkeamattomana perinteenä. Monet opetukset ovat välittyneet suullisessa muodossa pitkiä aikoja, mikä vaikeuttaa bönin historian tutkimista. Kaikki tällä sivustolla esiteltävä – ja käytännössä kaikki länsimaissa opetettava – materiaali kuuluu yungdrung böniin.
  3. Länsimaissa termiä bön käytetään toisinaan kuvaamaan monenlaisia tiibetiläisessä kansanperinteessä eläviä uskomuksia. Tiibetiläiset itse eivät välttämättä käytä näistä asioista bön-nimeä.

Bönpot itse luokittelevat bönin kolmeen kategoriaan hieman edellisestä luokittelusta poikkeavalla tavalla. Kolmantena kategoriana he erottelevat ”uuden bönin”, joka syntyi 1400-luvulla. Sitä harjoitetaan nykyään erityisesti Itä-Tiibetissä. Uuden bönin opetukset sisältävät yungdrung bönin opetusten lisäksi terma-opetuksia. Terma tarkoittaa löydettyä tekstiä, joka on saatettu kätkeä jopa satoja vuosia aiemmin esimerkiksi luoliin. Niiden uskotaan olevan peräisin kohdassa 1. kuvatusta varhaisemmasta bönistä. Uusi bön muistuttaa paljon nyingma-koulukuntaa. Siinä myös Padmasambhavalla nähdään olevan keskeinen rooli opetusten synnyssä.

Usein varsinkin anglosaksisessa kirjallisuudessa käytetään sanaa ”bon” bönin sijasta.

Mitä tarkoittaa Ligmincha

Ligmincha oli muinaisen tiibetiläisen kuningaskunnan dynastian nimi. Viimeisen näistä kuninkaista sanottiin olleen bönin voimakas suojelija ja elvyttäjä. Ligmincha dynastia hallitsi muinaisessa maassa nimeltä Zhang Zhung, joka sijaitsee nykyisen lounaistiibetin sijoilla. Tenzin Wangyal Rinpoche nimesi Yhdysvalloissa toimivan instituutin Ligminchan mukaan ja toivoo myös että jokainen oma maaorganisaatio kutsuu itseään Ligmincha nimellä. 

Ligmincha logo, joka on tämänkin sivun ylälaidassa sisältää ulkolaidalla tekstin Zhang Zhung kielellä. Sanat ovat viimeisen Zang Zhungin kuningaan sinetistä ja tarkoittaa  “Olemassaolon kuningas, joka hallitsee Kolmea Maailmaa (tiib.: KhamTshan pa shang lig zhi ra rtsa). Uloimman ympyrän sisällä on viisiterälehtinen lootuksen kukka, joka merkitsee viittä tiedettä (rig-gnas-Inga) joiden tieto on tarpeellista koulutetulle ihmiselle elääkseen maailmassa täydesti. Lootusympyrän sisällä on kahdeksanteräinen tähti merkitsemässä kahdeksaa tietä kohti valaistumista yhdeksän aikaan saavan ja hedelmällisen kulkuneuvon bönissä. Keskellä on tiibetiläinen A-kirjain, joka edustaa yhdeksättä tietä, korkeinta itsevapautumisen tietä, joka tunnetaan dzogcheninä eli suurena täydellisyytenä.

 

Länsimaissa bön yhdistetään usein shamanismiin. Mikä on yungdrung bönin suhde shamanismiin?

Tiibetiläinen perinne ei tunne termiä “shamanismi”. Yleisin tapa jaotella bön-opetuksia on jako yhdeksään tasoon (”nine ways of bön”). Jos shamanismilla tarkoitetaan harjoituksia, joiden päämäärä on harmonisoida ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta, niin bönin neljää ensimmäistä opetustasoa voidaan pitää shamanistisina (”ways of cause”). Bönin opetustasot 5-8 sisältävät sutra- ja tantra- (”ways of result”) ja 9. taso dzogchen-opetuksia. Käytännössä länsimaissa opetettavat bön-harjoitukset kuuluvat lähinnä opetustasoihin 5-9. Shamanistiset harjoitukset liittyvät kiinteämmin tiibetiläiseen kulttuuriin ja saattaisivat tuntua vieraammilta länsimaisille harjoittajille. Tenzin Wangyal Rinpochen mukaan ”shamanistiset harjoitukset” eivät sinänsä johda valaistumiseen, mutta ne poistavat esteitä, jotka voisivat haitata korkeampia harjoituksia. Tällöin on kuitenkin olennaista, että harjoitusten tekemisen motiivina on pyrkiminen kohti mielen luonnon oivaltamista, jotta voitaisiin auttaa kaikkia olentoja. Yungdrung-bönin lähtökohta ja tavoitteet ovat siis samoja kuin mahayana-buddhalaisuudessa.

 

Onko bön buddhalaisuutta?

Hänen Pyhyytensä 14. dalai-lama on virallistanut vuonna 1989 bönin viidenneksi tiibetiläiseksi pääkoulukunnaksi kagyü-, nyingma-, sakya- ja gelug-koulukuntien ohella. Usein puhutaankin bön-buddhalaisuudesta. Toiset puolestaan haluavat korostaa että bön ei ole buddhalaisuutta, vaan sillä on omat erityispiirteensä. Tiibetin kielessä on sana nan-pa, joka tarkoittaa vihittyjä ja sana phyi-pa, joka tarkoittaa ulkopuolisia. Chos-pa tarkoittaa buddhalaista ja bönpo bön-koulukunnan edustajaa. Sekä bönpot että chos-pat ovat tiibetiläisen näkemyksen mukaan ”vihittyjä” ja esimerkiksi länsimaalaiset ovat ”ulkopuolisia”. Jos tiibetiläiset sanovat, että bön ei ole buddhalaisuutta, sillä saattaa siis olla heille erilainen merkitys kuin länsimaalaisille. Bön ja buddhalaisuus ovat joka tapauksessa varsin lähellä toisiaan monessa suhteessa. (Grönblom 2001). Harjoitusmuotojen kannalta bön-buddhalaisuus on selkeästi lähempänä muita tiibetiläisiä koulukuntia kuin esimerkiksi theravada- ja zenbuddhalaisuus.
 
Yhtenä  buddhalaisuuden määritelmänä pidetään turvautumista Kolmeen Jalokiveen: Buddhaan, Dharmaan (buddhan oppiin) ja Sanghaan (buddhan yhteisöön). Myös Bönissä turvaudutaan Kolmeen Jalokiveen. Bön osoittaa Buddha Shakyamunin sijaan juurensa toiseen buddhaan, Tönpa Shenrab Miwocheen. Kuitenkin bönissä ajatellaan, että nämä buddhat ovat yhtä ja heränneen vapaan mielen ominaisuuksien kuten ystävällisyyden nousevan samalla tavalla luonnollisesti mielen sisältä. Näin ollen on luonnollista ajatella, että opetusten ydinsisältö on sama, kuin muissakin tiibetiläisissä koulukunnissa.

 

Mitä yhtäläisyyksiä bönillä ja muilla tiibetiläisillä koulukunnilla on?

Per Kvaernen (1995) mukaan monet bön-opetukset sisältävät täysin samoja harjoituksia kuin muidenkin tiibetiläisten koulukuntien opetukset. Eri suuntausten välillä on ollut paljon vuorovaikutusta vuosisatojen kuluessa, ja monet lamat ja maallikot ovat ottaneet vastaan useiden eri koulukuntien opetuksia. Opetukset ovat hyvin pitkälle vastaavia, mutta edustavat kuitenkin eri perimyslinjaa. Esimerkiksi sekä bönissä että nyingma-koulukunnan piirissä dzogchen-opetukset ovat varsin keskeisessä asemassa ja ovat myös sisällöltään samanlaisia. Molemmissa on kuitenkin näihin opetuksiin omat tekstinsä ja opetuslinjansa. Bön- ja nyingma-opetukset muistuttavat toisiaan muutenkin kuin dzogchenin osalta. Toisinaan bön- ja nyingma-koulukuntia pidetään ”vanhoina” koulukuntina verrattuina kagyü-, sakya- ja gelug-koulukuntiin, jotka syntyivät Tiibetissä niin sanotun buddhalaisuuden toisen aallon aikana.

 

Mitä eroja bönillä ja muilla tiibetiläisillä koulukunnilla on?

Kuten edellä kuvattiin, bönillä kuvataan olevan erilainen syntyhistoria kuin muilla buddhalaisilla koulukunnilla, ja bönin buddha ei ole Siddharta Gautama vaan Tönpa Shenrab Miwoche. Harjoituksissa on myös pieniä ulkoisia eroja, kuten esimerkiksi pyhien paikkojen kiertäminen vastapäivään bönissä ja myötäpäivään muissa koulukunnissa. Bön-buddhalaisissa luostarissäännöissä on myös joitakin eroja verrattuna muihin tiibetiläisiin koulukuntiin. Bön-buddhalaiset munkit sitoutuvat esimerkiksi pidättäytymään lihansyönnistä. Tavallisen harjoittajan kannalta näillä eroilla ei käytännössä ole merkitystä, koska harjoitusten päämäärä on kuitenkin sama: kaikkiin olentoihin kohdistuvan myötätunnon kehittäminen ja mielen perimmäisen luonteen oivaltaminen.

Kagyü-koulukuntaan kuuluvalta Lama Rabsangilta kysyttiin taannoin, mitä eroa bön-buddhalaisuudella ja muilla tiibetiläisillä koulukunnilla on. Hän tiivisti asia ytimekkäästi näin: ”Bönpot kiertävät stupaa vastapäivään ja me muut myötäpäivään. Kun tulemme toisiamme vastaan sanomme heippa!”

 

Mitä on chöd?

Chöd tarkoittaa kirjaimellisesti ”leikata pois” tai ”leikata läpi”. Siitä käytetään myös nimiä ”pelon tarkoituksenmukainen käyttö” ja ”ystävällisyyden kehittäminen”. Chöd on rituaalinen harjoitus, jonka päämäärä on poistaa takertuminen omaan kehoon ja egoon tarjoamalla ne symbolisesti myötätuntoisesti muille olennoille. Harjoituksessa herätetään mielikuvia erilaisista olennoista. Chöd-harjoituksissa käytetään laulua, rumpuja, kelloja ja torvia. Perinteisesti Tiibetissä näitä harjoituksia tehtiin pelkoa herättävissä paikoissa kuten hautausmailla ja kaukaisissa vuoristoissa.

 

Mikä on dakini (tiib. khandro)?

Dakini on naispuolinen mietiskelyhahmo. Yleisesti dakinit symbolisoivat viisautta, joka liittyy asioiden tyhjyyden oivaltamiseen. Myös historiallisista naispuolisista joogeista saatetaan käyttää dakini-nimitystä.

 

Mitä on dzogchen?

Suoraan suomennettuna dzogchen tarkoittaa suurta täydellisyyttä. Dzogchen kuuluu sekä bön- että nyingma-koulukunnissa korkeimpiin opetuksiin. Sen pohjana on ajatus siitä, että yksilö ja todellisuus ovat jo valmiiksi täydellisiä, eikä mitään tarvitse muuntaa, kuten tantrassa tehdään, eikä mistään tarvitse luopua kuten sutra-opetuksissa. Päämääränä on oivaltaa suoraan todellisuuden luonne. Olennaista dzogchenissä on ajatusten spontaani vapautuminen (”self liberation”), eli kaiken mieleen nousevan salliminen sellaisena kuin se on ilman käsitteellistämistä, takertumista tai vastustusta.

Dzogchenin näennäinen yksinkertaisuus voidaan helposti ymmärtää myös väärin. Mielen perimmäisen luonnon (tiib. sems nyid) puhtaus ei tarkoita ettei olisi tarvetta harjoittaa arkista tajuntaamme (tiib. sems), joka on vielä epäpuhdas. Vanha tiibetiläinen tarina kertoo kerjäläisnaisesta, joka nukkui joka yö kullalla täytetyllä tyynyllä. Hän oli kuitenkin köyhä, koska hän ei tuntenut kullan arvoa. Meidän täytyy harjoittaa mieltämme jotta oppisimme tunnistamaan mielen todellisen luonteen.

 

Mitä on gurujooga?

Gurujoogassa harjoittaja sulauttaa mielensä yhteen opettajansa mielen kanssa esimerkiksi visualisaation kautta; harjoituksessa visualisoitu opettaja edustaa valaistumisluontoa, joka on harjoittajan itsensä todellinen luonto. Gurujooga on keskeinen harjoitus kaikissa tiibetinbuddhalaisissa koulukunnissa.

 


Mitä ovat kolme kayaa?

Kolme kayaa kuvaavat valaistuneen, eli takertumisesta ja torjunnasta vapaana olevan, kokemuksen ulottuvuuksia. Toisinaan niitä kutsutaan Buddhan kolmeksi kehoksi. Dharmakaya (tyhjyyskeho) kuvaa täydellistä ja ikuista käsitteiden tuolla puolen olevaa oivallusta ja viisautta sekä asioiden ja ilmiöiden syntymättömyyttä ja poissaoloa. Jos yritämme analysoida mieltämme ja löytää tunteiden ja asioiden alkupistettä, emme löydä mitään. Tämä poissaolo on dharmakaya. Kokemuksellisesti se on rajatonta olemista. Alkamisen ja lakkaamisen tuolla puolen oleminen on sambhogakaya, (valokeho), joka on syvää läsnäoloa ja tuon tyhjyyden tiedostamista ja siinä lepäämistä. Kuitenkin tunteet, ajatukset, onni ja kärsimys ilmestyvät loputtomasti mieleemme kuin heijastuneet kuvat. Tämä ilmiöiden heijastuksen kaltainen luonne on nirmanakaya (onnikeho). Nirmanakayaa kuvataan myös valaistuneen mielen ruumiillistumaksi sekä ilmeneväksi ja myötätuntoiseksi toiminnaksi maan päällä. Se kuvaa myös mielen spontaania onnellisuutta ja on kokemuksellisesti hiljaista olemisen iloa ja lämpöä, jonka voi jakaa toisille myötätuntoisina lempeinä tekoina.

 

Mikä on mandala (tiib. chil kor)?

Yleisimmin mandalalla tarkoitetaan pyöreää kuviota, jonka keskellä on dakinien ympäröimä yidam. Visualisaatioharjoituksissa harjoittaja usein ajattelee itsensä mandalan keskelle. Mandala ilmentää valaistuneita ominaisuuksia. Mandala on kutsu tuoda huomio sisäänsä omaan todelliseen itseensä ja olemiseen, jonka voi huomata olevan täysin puhdasta silloin kuin mieli ei projisoi mitään ulkopuolelleen vaan on yhtä oman kokemuksensa kanssa.

 

Mitä on phowa?

Phowa tarkoittaa kirjaimellisesti tajunnan siirtämistä ja se on joskus suomennettu ”tajunnan sinkoamiseksi”. Yleensä tällä viitataan harjoitukseen, jossa pyritään siirtämään kuoleman hetkellä tajunta pois kehosta.

 

Mitä on shine?

Tyyneysmietiskelyssä eli shinessä (sanskr. shamatha) kehitetään mielen keskittyneisyyttä ja vakautta. Nämä ominaisuudet toimivat pohjana kaikille muille meditaatioharjoituksille. Keskittymisen kohteena voidaan käyttää esimerkiksi ulkoista kohdetta, hengitystä tai mielikuvaa. Shineä voidaan tehdä myös ilman kohdetta antamalla mielen levätä omassa perusluonnossaan. A-tri shine, jossa keskitytään valkoiseen tiibetinkieliseen A-kirjaimeen, on bönissä tyypillinen shine-harjoitus. Tenzin Wangyal Rinpoche kutsuu harjoitusta lepäämiseksi mielen rauhassa.

 

 

Mitä on tiibetiläinen jooga?

Tiibetiläinen jooga on yleisnimitys, jota bön-harjoitteista puhuttaessa käytetään viitattaessa liikettä ja hengitystekniikoita yhdistäviin harjoituksiin kuten Tsa lung ja Trul khor.
 

 

Mitä on tiibetiläinen äänijooga?

Tiibetiläisellä äänijoogalla tarkoitetaan harjoitetta, jossa yksittäisiä ääneen lausuttuja tavuja ja niiden värähtelyä käytetään meditaation apuvälineenä.

 

 

Mitä on Trul khor?

Trul khorissa tehdään erilaisia asentoja ja hengitysharjoituksia ohjaamaan pranan virtausta kanavissa. Mieli ja prana pyritään ohjaamaan lopulta keskikanavaan (sanskr. sushumna-nadi), jolloin herää tietoisuus mielen luonnosta. Trul khorissa on osittain samojakin liikkeitä kuin hindu-perinteen joogissa. Liikkeet kuitenkin tehdään varsin erilaisella tavalla. Hindu-perinteen joogissa asanoissa yleensä pysytään jonkin aikaa. Asanoihin mennään ja niistä poistutaan usein sisään- tai uloshengityksen myötä. Trul khorissa liike on yleensä jatkuvaa, eikä asentoihin pysähdytä. Hengitystä pidätetään koko liikkeen ajan (sanskr. kumbhaka), ja lopussa hengitetään voimakkaasti ulos. Liikkeiden aikana voidaan myös visualisoida energiakanavia. Trul khoriin viitataan usein myös yleisnimityksellä tiibetiläinen jooga.

 

 

Mitä on Tsa lung?

Tsa tarkoittaa energiakanavia (sanskr. nadit) ja lung niissä virtaavaa energiaa, (sanskr. prana). Tsa lung –harjoituksissa pyritään liikkeen, hengitysharjoitusten ja visualisaation avulla puhdistamaan ja vapauttamaan niitä sisäisiä jännitteitä ja kehon ja tunnetason lukkiutumia, jotka häiritsevät meditaatiota ja estävät sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointia. Tsa lungiin viitataan usein myös yleisnimityksellä tiibetiläinen jooga.

 

Mitä on tummo?

Tummo, suoraan suomennettuna ”raivokas nainen” (sanskr. chandali), on keskeinen harjoitus kaikissa tiibetinbuddhalaisissa perinteissä. Siitä käytetään usein nimeä ”sisäinen kuumuus”. Ulkoisesti sen vaikutus ilmenee ruumiinlämmön kohoamisena. Sen avulla tiibetiläiset joogit selvisivät lumihuippuisten vuorten kylmissä luolissa. Kuumuus on kuitenkin vain harjoituksen sivutuote. Päämäärä on edistää meditaatioharjoitusta ja poistaa sen fyysisiä ja psyykkisiä esteitä, kuten jännityksiä, kireyttä ja kipua. Nämä esteet ikään kuin poltetaan pois sisäisellä tulella joka koetaan voimakkaana sisäisenä autuutena tai nautintona ja hyvänä olona.

 

 

 

Mitä on unijooga?

Unijoogassa pyritään olemaan tietoisia unen aikana siitä että nähdään unta (”dream yoga”), ja tällöin voidaan myös tehdä harjoituksia unen aikana. Englannin kielessä tästä ilmiöstä käytetään nimeä ”lucid dream” ja suomeksi selkounta. Unijoogan ajatellaan  edistävän harjoittajan kykyä oivaltaa todellisuuden illuusionkaltainenluonne kokemuksellisella tasolla. Unen aikana näemme kokemuksia, jonka tulkitsemme olevan oikeita ulkoisia kokemuksia. Myös hereillä koemme pohjimmiltaan vain oman mielemme. Ulkoiset asiat joiden luulemme olevan ulkopuolella ovat ensisijassa mielemme oletus ja projektio. Erityisesti tunnereaktiomme näihin kuviteltuihin asioihin ovat jo liioiteltuja. Ne tapahtuvat mielemme sisällä. Et usko että näkemäsi elokuvan tapahtumat ovat totta. Miksi uskoisit että mielesi projektiot olisivat sen enempää totta? Unijoogan avulla harjoittaja voi myös valmistautua kohtaamaan kuolema tyynesti ja tietoisena.

Kirkkaan valon unijoogassa pyritään olemaan tietoisia syväunen aikana (”sleep yoga”). Unijooga on verrannollinen shine-harjoitukseen kohteen kanssa ja kirkkaan valon unijooga shineen ilman kohdetta. Unijoogassa kohdetta vastaa unen sisältö ja kirkkaan valon unijoogassa tietoisuus lepää mielen puhtaassa luonnossa syvän unen aikana.

Unijoogassa käytetään menetelmänä syvää läsnäoloa omassa kokemuksessaan ja unenomaisuuden muistamista päiväsaikaan. Tämä asenne hiipii vähitellen uniin, jolloin niistä voi tulla tietoisiksi unen aikana. Nukahtamishetki on tärkein unijoogassa. Näet usein unta asiasta, joka on viimeiseksi mielessäsi ennen nukahtamista. Jos nukahdat levottomana, ovat unesi levottomia. Jos nukahdat rauhallisena, ovat unesi rauhallisia. Nukahtamalla tietyssä tunnetilassa, voit herätä virkistyneenä ja rauhoittuneena aamulla vaikka et tulisi unesta tietoiseksi.

 

Mitä "Yhdeksällä puhdistavalla hengityksellä" tarkoitetaan?

Yhdeksän puhdistavaa hengitystä on harjoitus, jonka avulla poistetaan kolmea mielen myrkkyä: vihaa, takertumista ja tietämättömyyttä. Harjoituksessa hienojakoinen hengitys, lung (sanskr. prana) eli elämän tunne kehossa ja tunteissa, johdetaan fysiologiseen hengitykseen keskittymällä kehon sisäisiin kanaviin, ja tästä seuraa voimakas mielen myrkkyjen poistuminen, mikä tukee yhteyttä avoimeen tietoisuuteen ja olemiseen.

 

Mikä on yidam?

Yidamit ovat mietiskelyhahmoja, jotka symbolisoivat jotakin valaistuneen mielen ominaisuutta kuten myötätuntoa, viisautta tai voimaa. Hahmoa mietiskelemällä ja siihen samaistumalla pyritään kehittämään sen edustamia ominaisuuksia itsessä. Sanan alkuosa yi tarkoittaa mieltä ja dam tarkoittaa puhdasta tai erottamatonta.

 

 

Viitteet:

Per Kvaerne: The Bon Religion of Tibet: The Iconography of a Living Tradition (Shambhala; reprint edition 2001)
Rolf Grönblom: Intian uskonnot (Oy Nord Print, Ab 2001)