Arkielämän haasteiden kohtaaminen harjoituksessa
Tapaan usein meditaationharjoittajia, joiden harjoitus ei vaikuta heidän arkielämäänsä. Se on ongelma sekä harjoituksen että elämän kannalta. Harjoittaja voi hyötyä paljon siitä, että työskentelee arkipäivän elämän asioiden kanssa meditaatioharjoituksen kautta. Ilman tällaista harjoituksen ja arkielämän yhdistämistä harjoitus tuottaa ainoastaan osittaista hyötyä.
Harjoituksen ja arkielämän pitäminen erillään toisistaan näyttää olevan ongelma erityisesti länsimaissa. Ihmiset tulevat retriiteille ja opetuksiin ja heillä on siellä hyvä olla. Sen jälkeen he palaavat koteihinsa, mutta yhteyttä harjoituksen ja muun elämän välillä ei ole syntynyt. He saattavat jopa kokea erityisen raskaana arkeen palaamisen, koska harjoituksella ja muulla elämällä ei ole yhteyttä. Yksi syy tällaisen yhteyden puuttumiseen voi olla se, että ihmiset kieltävät täysin ongelmansa ollessaan opetuksessa tai retriiteillä. He ajattelevat, että silloin kun he ovat retriiteillä, heillä ei ole ongelmia. He saattavat ajatella että he vain nauttivat harjoituksen Ollita energiasta. Näin he saattavat sulkea täysin harjoituksen ulkopuolelle tavallisen elämän asiat. Niitä ei kuitenkaan voi täysin välttää. Retriitti antaa tukea asioiden sisäiselle tarkastelulle kirkkaammin kuin yleensä. Alkuun tällainen tarkastelu voi tuntua epämiellyttävältä. Saatetaan jopa tulla retriiteille sen takia, ettei tarvitsisi ajatella ongelmia. Se ei kuitenkaan ole viisas lähestymistapa. Juuri retriitin aikana voidaan saada paljon tukea ongelmien ratkaisemiseen. Se ei tarkoita sitä, että voidaan keskustella ongelmista muiden kanssa. Merkittävämpää on se, että voidaan tehdä sisäistä tutkiskelua ja työskennellä suoraan ongelmien kanssa harjoitusten avulla. Retriiteillä opitaan paljon harjoituksia, joiden avulla voidaan puhdistaa ja muuntaa ongelmia. Lisäksi retriitillä oleminen tuo siunausta ja tukea harjoituksille. Näin voidaan työskennellä ongelmien kanssa tehokkaammin kuin vain puhumalla niistä. Useimmat ihmiset ovat puhuneet jo tarpeeksi useimmista ongelmistaan. Monet ovat jopa saattaneet uupua niiden kuuntelemisesta.
Puhumisen sijasta retriiteillä voidaan siis tarkastella ongelmia hyvin läheltä ja tuntea ne sisäisesti. Ongelmat voidaan tuoda tietoisuuteen, ne voidaan kokea kehossa, hengityksessä ja mielessä. Kehon tasolla ongelmat voidaan kokea karkeina. Hengityksen kautta voidaan tuntea millainen energia tai prana ongelmiin liittyy. Tällä tasolla häiriytyneen pranan kanssa voidaan työskennellä esim. Tsa lungin, yhdeksän hengityksen ja tummon avulla. Näin voidaan vapauttaa ongelmiin liittyvä prana. Kun työskennellään tällä tavalla suoralla ja konkreettisella tavalla voidaan tuntea, että jotakin todella muuttuu.
Ihmiset ovat suhteessa ympäröivään maailmaan ja se muokkaa kokemusta itsestä. Samalla luodaan myös vääristynyttä kuvaa omasta itsestä. Harjoituksen avulla voidaan työskennellä vääristymien kanssa energiatasolla. Ongelmien kanssa voidaan olla kosketuksissa energiatasolla ilman, että tuomitaan niitä tai analysoidaan. Sen jälkeen käytetään harjoitusta apuna puhdistamaan energiatasoa. Kun tehdään näin, voidaan kokea enemmän kirkkautta ja avoimuutta. Juuri tämä avoimuuden ja kirkkauden kokeminen on yksilöllisesti valmistettu ainutlaatuinen lääke juuri sinun ongelmiisi. Kaikki puhdistavat pranan tasolla työskentelevät harjoitukset tähtäävät juuri tähän kokemukseen. Ei ole kuitenkaan tarkoitus lopettaa harjoitusta tähän pisteeseen. Varsinainen meditaatioharjoitus alkaa vasta tästä.
Harjoituksen kautta voidaan saada aluksi ikään kuin kiinteältä tuntuneet ongelmat sulamaan. Tämän jälkeen on tärkeää tunnistaa syntynyt avoimuus ja kirkkaus mahdollisimman selkeästi. On tärkeää tulla tutuksi tämän kokemuksen kanssa. Tuomalla ongelmat harjoitukseen voidaan jatkuvasti tuottaa lisää kokemuksia avoimuudesta ja kirkkaudesta. Silloin myös arkimaailma koetaan retriitin jälkeen uudella tavalla. Näin voidaan myös välttää kokemus siitä, että kaikki elämässä on ennallaan retriitiltä palaamisen jälkeen.
Harjoituksessa voidaan siis yhdistää samanaikaisesti kaksi asiaa: ongelmien kanssa työskenteleminen ja dharman harjoittaminen. Tämä on paljon mielekkäämpää kuin se, että tullaan gompaan kärsivinä ja teeskennellään, että ongelmia ei olekaan. Kuitenkin gompaan tuleva ihminen on juuri se sama ihminen, joka kärsii samsarassa. Ongelmat eivät välttämättä vain ole aktiivisia retriitin aikana.
Ongelmien kanssa työskentelyn yhdistäminen dharman harjoittamiseen vaatii ponnisteluja ja tietoisuutta. Sen avulla voidaan kuitenkin saada aikaan hyviä tuloksia.
Lähde: Tenzin Wangyal Rinpoche, The Voice of Clear Light, Volume 9, Number 2 February 24, 2009.